Kapinatyöläinen #13 - 1993
TYÖVÄENLUOKKA - MIKÄ SE ON?
Jopa anarkistien keskuudessa esiintyy nykyisin väittelyä työväenluokka-käsitteen käytöstä. Monet pitävät sen käyttöä vanhanaikaisena väittäen, että työväenluokka on nykyisin häviämässä ja hajoamassa ja haluavat nostaa erilaiset kansalaisliikkeet työväenluokan tilalle keskeiseksi anarkismissa.
Kysymys on paljolti käsitteistä.
Yksikään anarkisti tuskin kieltää ettei yhteiskuntamme
nykyisinkin ole jakautunut hallitsevaan ja omistavaan eliittiin
ja toisaalta hallittuun enemmistöön. Toisaalta käsite työväenluokka
on kuitenkin yleensä liitetty vain ruumiillista tai muuten vähän
arvostettua ja huonosti palkattua työtä tekeviin. Se, mitä
anarkistit tarkoittavat työväenluokalla, on kuitenkin koko
kansan alistettu enemmistö, kaikki ne jotka eivät kuulu
hallitsevaan luokkaan. Hallitsevan luokan määritteleminen ei
ole kovin vaikeaa. Siihen kuuluvat ne, joilla on valtaa määrätä
muiden elämästä ja ne jotka elävät muiden tekemällä työllä.
Nämä kaksi määritelmää sopivat yleensä samoihin henkilöihin,
sillä se jolla on valtaa saa myös rahaa ja toisinpäin.
Hallitsevan luokan ylimpänä ryhmänä on yritysten ja
politiikan johtoporras sekä suuromaisuuksien haltijat. Alimpana
ryhmänä taas mm. alimman tason esimiehet, poliisit ja
lehtimiehet, joiden valta tai vauraus ei välttämättä ole
suuri, muta jotka ovat sitoutuneet palvelemaan hallitsevien etuja.
Jokainen voi laskea että työväenluokka on tämän määritelmän mukaan väestön valtaisa enemmistö. Miksi kuitenkaan pitäisi käyttää tästä hallittujen ryhmästä nimitystä "työväenluokka". Eiväthän kaikki tähän ryhmään kuuluvat mm. eläkeläiset, opiskelijat ja vammaiset tee työtä ja nimitys kuulostaa vanhanaikaiselta.
Totuus on kuitenkin se, että työväenluokka on yhä pohjimmiltaan samanlaisessa alistetussa asemassa kuin vuosisadan alussa eikä työväenluokka-käsitteellä alunperinkään tarkoitettu pelkästään työssä käyviä (vaikka marxilaisetkin ovat tehneet parhaansa sotkeakseen asiaa). Kadonnut sen sijaan on yhtenäinen työväenkulttuuri, joka loi alistetuille yhteishenkeä ja antoi pohjaa yhteiselle toiminnalle. Työväenluokasta puhuminen on olennaista kuitenkin sen takia, että jotain tuosta alistettujen yhteishengestä voitaisiin elvyttää.
Se, että olemme luokkakantaisia anarkisteja, ei tietysti merkitse erilaisten kansalaisliikkeiden väheksymistä. Meidän on nähtävä ne nykyaikaisena työväenluokan vastarinnan muotona. Luokkatietoisuus merkitsee vihollisten ja ystävien tunnistamista. Se merkitsee sen ymmärtämistä ettei meidän tule asettaa toivoamme poliitikkoihin. Se auttaa myös väistämään hajota ja hallitse -ansat, kuten rasismin tai ympäristön ja työllisyyden vastakkainasettelun. Jos unohdamme luokkatietoisuuden, unohdamme mitä maailmassa oikeastaan tapahtuu ja miksi.
Vallankumous syntyy silloin, kun työväenluokka tajuaa asemansa ja voimansa. Sitä hetkeä jouduttaaksemme meidän on rakennettava uusi työväenliike ja tehtävä se ennen kuin hallitseva luokka tuhoaa planeettamme. "Työväenluokan vapautus on sen itsensä tehtävä". Siis meidän kaikkien.