Kapinatyöläinen # 19 - Sabotaasi

Niin sanotut kettutarhaiskut nostivat taas hetkeksi valtalehdistössä esiin sanan "sabotaasi". Jokainen on varmasti joskus kuullut sanan ja yhtä moni myös uskoo tietävänsä mitä se tarkoittaa. Hyvin harvat kuitenkaan tietävät, että koko sana on syndikalistisen liikkeen keksimä ja käyttöönottama, ja että sen alkuperäinen merkitys on jotakin aivan muuta kuin nykyisiin sanakirjoihin vakiintunut. Sanakirjat ovat usein tietämättömiä jopa sanan oikeasta etymologiasta. Termi on johdettu ranskan kielen sanasta "sabot" (puukenkä) ja merkitsee "kömpelöä työskentelyä".

Sabotaasi on alkuperäisessä merkityksessään (ahtaalla olevien) palkkatyöläisten ase. Sen otti opillisena terminä käyttöön syndikalistinen liike 1800-luvun lopun Ranskassa Sen historia on kuitenkin paljon pidempi ja sille on olemassa oma skotlanninkielinen (so. Gaelinkielinen) vastineensa ca-canny ("hidastaminen"). Sabotaasi voi saada lukemattomia eri muotoja mutta tavallisimmin se ilmenee (edelleen) kömpelönä ja hitaana työskentelynä. Jos työläisillä ei vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta lakkoilla tehokkaasti, he käyttävät työtaisteluaseena usein työtehon tietoista laskemista. Tällainen "nakymätön lakko" aiheuttaa tietenkin työnantajalle tappioita siinä missä työstä lakkaaminenkin. Työnantaja varmasti myös huomaa ennemmin tai myöhemmin asian laidan ja joutuu tekemään myönnytyksiä työntekijöilleen, ellei hän kykene normalisoimaan tuotantoa pienemmällä hinnalla

Sorretuilla on tuskin missään asiassa ollut niin paljon mahdollisuuksia käyttää mielikuvitustaan tehokkaasti hyväksi kuin sabotaasin toteuttamisessa. Eräässä vuoden 1909 Italiassa tapahtuneessa parturien lakossa lakkoilevat parturit keksivät käydä lakon aikana heittämässä joka yö potaskaa parturiliikkeiden seiniin. Puhdistuskulut nousivat pian sietämättömiksi ja työnantaja joutui myöntymään lakkolaisten kaikkiin vaatimuksiin. Italiasta on peräisin myös ns. helminauhalakon idea. Siinä Italian rautatieläiset ryhtyivät yhtäkkiä noudattamaan tunnontarkasti kaikkia Italian rautatielaitoksen lukemattomia sääntöjä. Tuloksena oli täysi kaaos, jossa junat saattoivat päätyä aivan mille asemalle tahansa - paitsi sinne minne oli kyseiseen kellonaikaan tarkoitus.

Eräässä räätälien lakossa jättivät lakkolaiset työpaikalta lähtiessään jälkeensä virheellisen pituisiksi väärennettyjä mittanauhoja, joiden takia rikkurit sitten leikkasivat kaikki kankaat pilalle.

Ns. avoimen suun menetelmä on asiakaspalvelualoilla yleisesti käytetty sabotaasin muoto. Siinä työntekijä ikään kuin liittoutuu asiakkaan kanssa työnantajaansa vastaan. Apteekin hoitaja saattaa esimerkiksi paljastaa asiakkaalle, että tämän hakema kallis reseptilääke koostuu itse asiassa vain parista yksinkertaisesta aineesta, jotka tämä voi ostaa samasta apteekista kymmenen kertaa halvemmalla. Samoin voi minkä tahansa liikkeen hoitaja paljastaa asiakkaille heikkolaatuiset ja ylihintaiset tuotteet ja neuvoa ostamaan niiden sijaan niitä joissa on paras hinta-laatu suhde. Tai yksinkertaisesti opastaa asiakas johonkin halvempaan liikkeeseen. Ravintoloissa on usein käytetty sabotaasimuotoa, jossa tarjoilija kuiskaa asiakkaalle, että keittiön hygienia on hirvittävällä tasolla. tämän ei tarvitse pitää paikkaansa, pääasia on että asiakas menee muualle syömään. Sabotaasia harjoittava työläinen auttelee kiskonnan kohteena olevia kuluttajaparkoja usein myös suoremmin. Kahvilantyöntekijävoi esimerkiksi laskuttaa asiakasta viineristä ja kahvista, vaikka tämä on todellisuudessa syönyt täyden ruoka-annoksen. Asiakas harvemmin nostaa meteliä virheestä.

Sabotaasia voi harjoittaa loputtomin eri tavoin. Edellä on mainittu vain muutama tunnetuin. En ole vielä puhunut esimerkiksi varsinaisesta koneiden tai työkalujen tuhoamisesta tai vahingoittamisesta. Tällaistakin sabotaasia tietenkin harjoitetaan paljon. Se on yksinkertaistaja suoraviivaista, mutta ei välttämättä käytännöllisintä. Kysehän on lopulta työvälineistä, joita tarvitsee itse jatkuvasti. Esimerkiksi lakon aikana suoritettua koneen vahingoittamista saattaa katua katkerasti töihin palaamisen jälkeen. Järveen heitettyä työkaluakin saattaa kaivata. Syndikalistiset ammattiliitot suhtautuvat koneisiin ja työkaluihin kohdistuvaan sabotaasiin tavallisesti varauksellisesti myös ideologisista syistä. Syndikalismin tarkoitushan on saada työläiset ottamaan itse tuotanto hallintaansa eikä suinkaan saada työläiset tuhoamaan tuotannon edellytykset. Nykyisen loputtoman tavaratuotannon järjettömyys on asia erikseen. Sekin liittyy kiinteästi vain taloudelliseen voittoon pyrkivän tuotantojärjestelmän sairasmielisyyteen.

Kun puhutaan työpaikoilla harjoitetusta sabotaasista, viitataan tavallisesti juuri sellaisiin historiallisiin esimerkkeihin, joita olen itsekin tässä jutussa käyttänyt. Sabotaasi on lähinnä tukahduttamistoimien kohteena olevien ammattiliittojen ase, eikä siksi ajatuksenakaan mitenkään tuttu tämän päivän Länsi-Euroopassa. Muualla maailmassa tilanne on kuitenkin aivan toinen. Kolmannen maailman vainotut ammattiliitot turvautuvat jatkuvasti sabotaasiin sen eri muodoissa. Lakot ovat usein "hidastuslakkoja", eli itse asiassa kaikkein perinteisintä sabotaasia. Omasta puolesta lakkoileminenkin on kehitysmaissa jo aivan riittävän vaarallista

"Rikkaissa" teollisuusmaissakin on kuitenkin järjestäytyneitä työläisiä, jotka ovat niin ahtaalla, että sabotaasi on heille hyvin merkittävä taisteluase. USA:n ammattiliitot ovat etenkin viime aikoina turvautuneet usein sabotaasiin. Sekä hidastuslakot että erilaiset lakkoihin liittyvät voimatoimet (kuten teiden tukkimiset) ovat jenkeissä yhtä arkipäiväisiä asioita kuin rauhalliset lakot meilläpäin.

Liittoihin kohdistetut tukahdutustoimet eivät kuitenkaan ole pahinta mitä nykymaailmalla on palkkatyöläisille tarjota. Tällä planeetalla on lukemattomia maita, joissa työläisillä ei ole lainkaan mahdollisuutta ammatilliseen järjestäytymiseen. Tuollaisissa valtioissa työläisille ei jääkään juuri muita keinoja yrittää vaikuttaa työoloihinsa kuin yksilöllinen sabotaasi. Kiina on tästä hyvä esimerkki. Juuri ammattiliittojen murskaaminen onkin se asia, josta kapitalistinen diktatuuri saa olla valtiososialistiselle diktatuurille kaikkein kiitollisin. Kaikkein huonopalkkaisimmat ja työolosuhteiltaan hirvittävimmät työt tekevät Kiinassa naiset. Juuri he ovatkin nykyään ahkerimpia käyttämään hidastelua ja koneiden vahingoittamista yrittäessään parantaa henkilökohtaisia työolosuhteitaan edes mitättömässä määrin.

Ideologisiin syihin pohjautuvaa sabotaasia harjoitetaan tietenkin muuallakin kuin työpaikoilla. Sen muodot ovat niin moninaiset, että niitä olisi järjetöntä edes yrittää kartoittaa kunnolla. Kerron siksi vain yhden hyvän esimerkin. Amerikassa käytettiin 1960-luvun kansalaisoikeustaisteluiden aikaan seuraavanlaista sabotaasia erästä mustilta kiellettyä elokuvateatteria vastaan. Parisataa valkoista meni elokuvateatterin jonoon. Ensimmäinen jonottaja kysyi kassalla ohimennen, pääsevätkö mustat teatteriin sisään. Kassanhoitajan vastattua kieltävästi jonottaja ilmoitti, että siinä tapauksessa hän ei teatteriin tule. Sen jälkeen hän meni jonon perälle ja seuraava jonottaja toisti näytelmän. Näin jono kiersi. Oikeita asiakkaita ei pysyvän 200-henkisen jonon läpi teatteriin pahemmin päässyt. Kun tätä oli jatkunut pari viikkoa yhteen menoon, elokuvateatteri kumosi rasistisen sääntönsä.

Yhteistä kaikille sabotaasiteoille on se, että niihin turvaudutaan enne kaikkea silloin kun muut suoran toiminnan keinot, kuten boikotit, eivät johda tulokseen. tämä on täysin luonnollista taktiikkaa. Lakot, boikotit, mellakat sekä maan- ja talonvaltaukset ovat kaikki leimallisesti joukkotoimintaa ja parhaimmillaan hyvin tehokasta sellaista. Suoran toiminnan perussääntö on se, että laaja joukkotoiminta on aina kaikkein paras tapa vaikuttaa Sabotaasikin voi tietenkin olla joukkotoimintaa (niin kuin työpaikoilla usein onkin), mutta se on kuitenkin enne kaikkea sellainen väline, joka on jokaisen yksilön ulottuvilla. Tämä tekee siitä luonteeltaan hieman toisenlaisen kuin edellä mainitut suoran toiminnan muodot. Sabotaasia suunniteltaessa kannattaa aina kysyä itseltään "Mitä hyötyä tästä on? Mitä haittaa tästä voisi olla?"

Radikaalit eläinoikeusaktivistit ovat Länsi-Euroopassa tämän hetken tyypillisimpiä sabotaasin käyttäjiä. Koska he taistelevat sellaisten olentojen puolesta, jotka eivät itse kykene taistelemaan omasta puolestaan ilmentää sabotaasi heidän keskuudessaan usein pikemminkin turhautuneisuutta kuin rationaalista pyrkimystä tarkoin määriteltyyn päämäärään. Niinpä heiltä jää usein huomaamatta se tosiasia, ett: sabotaasilla voidaan vaikuttaa vain taloudellisen vahingon kautta. Sabotaasi ei ole tarkoituksenmukainen propagandaväline, eikä sillä voida konkreettisestikaan vähentää "maailman pahuutta" merkitsevässä määrin. Noihin tarkoituksiin on olemassa muita välineitä. Niinpä sabotaasin voi sanoa täyttäneen tarkoituksensa vain silloin, kun on aiheutettu merkittäviä taloudellisia vahinkoja sellaiselle yritykselle, yhteisölle tai henkilölle, jonka kauna ne iskevät koko vastustettavaan asiaan. Valitun yrityksen, yhteisön tai henkilön tulee olla syyllinen tietoiseen moraalittomuuteen, jonka voi tuomita hurskasteluun lankeamatta. Kohteen tulee täyttää nämä kriteerit suuren yleisön omilla aivoillaan ajattelevan osan silmissä. Sillä mitä sabotaasin suorittajat itse kohteestaan ajattelevat ei ole käytännön merkitystä. Sabotaasi ei ole propagandaa, mutta se ei myöskään saa muodostua vastapuolen propagandavaltiksi.

On jo todettu, että työpaikkasabotaasi on ennen kaikkea toimintamahdollisuuksiensa puolesta taistelevan ammattiyhdistysliikkeen ase. Maissa, joissa ay-liike on muodostunut valtion kanssa sulassa sovussa eläväksi epädemokraattiseksi byrokraattien suojatyöpaikaksi, on työpaikkasabotaasi virallisesti täysin tuntematon ilmiö. Yksilötasolla siihen kuitenkin turvaudutaan toisinaan tiedostamattomasti. Esimerkiksi suursiivouksessa ja muilla kaikkein aliarvostetuimmilla aloilla maksetaan nykyisen suurtyöttömyyden aikana usein tuntipalkkaa ilmiselvästä urakkatyöstä. Tällaisissa työpaikoissa työskentelevät oppivat yleensä hyvin nopeasti, ettei päivän urakkaa kannata saada valmiiksi ennen kuin viimeinen palkallinen tunti on lähtenyt käyntiin. Tämä edellyttää tietenkin ainakin sanatonta yhteistoimintaa (johon yleensä päästään), muuten hidastelija pannaan pihalle alta aikayksikön (työtahti on tällaisissa työpaikoissa yleensä sitä luokkaa, ettei "hidastelijoidenkaan" voi sanoa laiskottelevan).

Sabotaasia harrastaa myös esim. sellainen postimies, joka vie perille yli kolme kuukautta aikaisemmin uuteen osoitteeseen siirtyneen vastaanottajan kirjeen. Asiakkaan kun pitäisi postin nykyisten sääntöjen mukaan maksaa erikseen siitä, että saa vielä kolmen kuukauden jälkeen vanhaan osoitteeseen lähetetyn postin itselleen. Onneksi maastamme löytyy runsaasti tämän tyyliseen sabotaasiin taipuvaisia postimiehiä!

Vailla viranomaisten tunnustusta oleva palomiesliitto turvautui lakkonsa aikana jäsentensä kautta perinteiseen tällaisessa tilassa olevien liittojen aseeseen. Johtuen kyseisen työtaisteluvälineen vieraudesta Suomessa se teki sen kuitenkin erittäin typerillä tavoilla. Näin ollen se ei kelpaa varteenotettavaksi esimerkiksi sabotaasin käytöstä työtaistelussa.

Tehokkaasta työpaikkojen ulkopuolisesta sabotaasista voitaisiin mainita vaikka taannoiset turkisliikkeiden ikkunoiden rikkomiset, lukkojen liimaamiset, seinien sotkemiset jne. Niissä todella aiheutettiin vähällä vaivalla turkisalan varsinaisille kapitalisteille miljoonavahingot. Myös taannoinen perätön uhkaus myrkytetyistä ranskalaisviinipulloista Alkossa oli mitä ilmeisimmin sabotaasiteko, jolla onnistuneesti romahdutettiin hetkellisesti ranskalaisviinien myynti Suomessa (Se, onko tosiaan järkevää kohdistaa Ranskan ydinkokeiden vastaiset protestit täysin sivullisiin viljelijöihin, on kokonaan toinen kysymys. Sitä on sivuttu esim. Kapinatyöläisen numerossa 17, maailmanhallitusunelmaa kritisoivassa artikkelissa). Erilaisia vähemmän huomiota saaneita poliittisia sabotaasitekoja tapahtuu joka vuosi lukemattomia.

Sabotaasi on harkiten käytettynä erittäin käyttökelpoinen apuväline. Ohessa muutamia vinkkejä sekä työpaikoille että niiden ulkopuolelle.

Työpaikoille:

1. Noudata jokaista sääntöä ja käskyä viimeistä piirtoa myöten, välittämättä siitä kuinka ääliömäisiä ne ovat. Jos saat järjettömiä ohjeita, noudata niitä kirjaimellisesti osoittaaksesi niiden järjettömyyden.

2. Kysele kaikkea mahdollista kaikesta mahdollisesta työhön liittyvästä. Tunnusta tietämättömyytesi, niin pomosi joutuu paljastamaan omansa.

3. Tee työsi pomosi kannalta liian hyvin. Hyvin monet työskentelevät julkisella palvelusektorilla tai jollakin muulla sellaisella alalla, jossa lakko vahingoittaa enemmän tavallisia ihmisiä kuin työnantajaa. Jos kuulut heihin, tarjoa ihmisille halvempia ja parempia palveluita pomosi kustannuksella.

4. Kysy pomoltasi neuvoa jokaisessa työhösi liittyvässä päätöksessä. Pane hänet kamppailemaan pikkuasioiden taakan alla.

5. Harjoita tahallista tehottomuutta. Jos työolosuhteesi ovat huonot, saattaa yksi ainoa löysä pultti tai puuttuva osa halvaannuttaa kaiken nopeasti.

6. Raportoi huonoista työolosuhteista ja viranomaisten määräysten vastaisista käytännöistä. Avoimet suut saattavat olla erittäin tehokkaita erityisesti tietyillä asiakaspalvelualoilla, kuten ravintoloissa ja sairaaloissa. Soittele terveys- ja työturvallisuusviranomaiselle. Usuta veroviranomaiset veroja kiertävän pomosi kimppuun.

7. Ilmoittautukaa kaikki sairaaksi samana päivänä. Tällainen sairauslakko voi rampauttaa työpaikkasi heti aamusta.

8. Älkää unohtako ulosmarssien voimaa. Oikein ajoitettu kollektiivinen toiminta voi saada vaatimuksen läpi.

Työpaikkojen ulkopuolelle:

1. Faksaa rullallinen wc-paperia jollekin vastenmieliselle firmalle. "Oikeita" fakseja ei pääse läpi niin kauan kuin rullan antaman "informaation" siirto jatkuu. Voit poistua koneen äärestä heti kun faksaus pääsee alkuun. Faksin tukkimisen voi tietenkään suorittaa lukemattomilla muillakin tavoilla kuin vessapaperirullalla, esim. joukkokampanjalla.

2. Menkää isolla joukolla McDonald’siin tai johonkin muuhun asiakaspalveluun perustuvaan riistofirmaan. Menkää jonoon ja vaatikaa yksitellen kassalla kiven kovaa kasvishampurilaista tai mitä tahansa, mitä paikasta ei saa. McDonald’sin tapauksessa tiskin palkkaorja kutsuu varmasti paikalle vuoropäällikön jo ensimmäisen jonottajan kohdalla. Jonottaja voi käydä tämän kanssa niin pitkän keskustelun kuin kykenee. Ensimmäisen vaativan asiakkaan poistuttua vihdoin jonosta ryhtyy jonon seuraava sabotööri yhtä hankalaksi jne.

3. Mene johonkin isoon liikkeeseen ja käyttäydy ikään kuin varastaisit jotakin. Jos tuot mukanasi jonkin tavaran, jonka avulla suoritat huijauksen, muista varmistaa että sinulla on siitä kuitti. Ainakin joillakin suurilla tavarataloilla on ollut tapana maksaa heti paikan päällä pikakorvaus myymäläetsivän väärin nappaamille henkilöille. Ja vaikket rahaa saisikaan niin pidätpähän ainakin myymäläetsivän poissa elintarvikkeita sosialisoivien nälkää näkevien kimpusta.

4. Vastustettavan liikkeen töhriminen, sen ikkunoiden rikkominen ja liiman laittaminen sen lukkoon ovat Suomessakin jo erittäin yleisiä toisiaan korvaavia sabotaasimuotoja. Samaan kategoriaan kuuluu kuitenkin vielä eräs menetelmä, jota voi hyvällä syyllä pitää kaikkein parhaana. Hanki pilailupuodista jotakin uskomattoman pahalle haisevaa nestettä tai tee sellaista itse. Kaada sitten nestettä kohteena olevan liikeyrityksen postiluukusta (mikäli sillä sellainen on). Markkinoilla on niin tehokkaita löyhkääjiä, että tällaisella iskulla voidaan aiheuttaa liikkeen sulkeminen ainakin yhdeksi kokonaiseksi päiväksi. Ja lisäksi hajulla on tietenkin mainio symboliarvo.

5. Mene johonkin vastustettavaan suureen firmaan tai valtion virastoon. Käy vessassa, laita kaikki hanat täysille ja poistu paikalta. Näin tuotat mammutille hieman lisää kustannuksia tekemättä iskuasi siivoojan selkänahan läpi.

6. Moraalitonta toimintaa harjoittavalle henkilölle voi soitella keskellä yötä ja tilata tämän nimellä puhelimitse tai aikakauslehtien kupongeilla vaikka mitä. Vastaavasti tämän nimissä voidaan myös peruuttaa puhelimitse tälle todella tulevat lehdet. Lisäksi voidaan mm. laittaa pornolehtiin ilmoituksia kohteen puhelinnumerolla varustettuna tai kirjoitella kyseistä puhelinnumeroa puhelinkoppeihin ja miesten vessoihin. Vastaavanlaisia kiusantekokeinoja on lukemattomia. Sellaisia käyttämällä on mahdollista saada vähällä vaivalla henkilö hermoromahduksen partaalle.

Kaikki tässä esitellyt sabotaasimenetelmät ovat vanhoja, käytössä koeteltuja.