Kapinatyöläinen #28 - 2001
Davosin mielenosoitukset 27.1
World Economic Forumin vuosittainen pääkokous pidetään Sveitsissä syrjäisessä laskettelukeskuskaupungissa, Davosissa. Davosin kokoukseen osallistui tänä vuonna noin 3 000 suuryritysten edustajaa ja poliitikkoa. Ja tietenkin myös joukko yhtiövaltaa vastustavia mielenosoittajia. Syrjäiseen Davosiin ei odotettu sellaisia mielenosoittajamääriä kuin esim. WEF:n Melbournen kokoukseen, mutta valtiovalta katsoi kuitenkin aiheelliseksi julistaa koko Sveitsin käytännössä poliisivaltioksi kokouksen ajaksi. Yli 100 mielenosoittajaa käännytettiin jo rajalta. Koko Davos julistettiin mielenosoituksilta kielletyksi alueeksi ja sadoilta mielenosoittajilta estettiin pääsy kaupunkiin. Kaupunkiin saakka päässeitä noin 300 mielenosoittajaa vastassa oli satoja mellakkavarusteisia poliiseja, jotka alkoivat ampua mielenosoittajia vesitykeillä heti kun nämä lähenivät kongressikeskusta. Mielenosoittajien puolelta ei esiintynyt minkäänlaista väkivaltaa tai vandalismia. Davosin lähipaikkakunnalla, Lanquisissa, 300 mielenosoittajaa, joilta oli evätty pääsy kokouspaikkakunnalle, blokkasi rautatien vastalauseena liikkumisvapauden rajoittamiselle. Poliisi hajotti joukon kyynelkaasulla. Eräät muut matkan varrella pysäytetyt mielenosoittajat tukkivat paikallisen valtatien.
Mutta vaikka Sveitsin viranomaiset pystyivätkin pitämään mielenosoittajat poissa kongressikeskuksen läheisyydestä, maailmanlaajuisen uusliberalismin vastaisen liikkeen voima näkyi kyllä kongressikeskuksen sisäpuolella. Yritysjohtaja toisensa jälkeen piti korkealentoisen puheen eettisen uudistustyön tarpeesta yritystoiminnassa. Alustuksilla oli sellaisia nimiä kuin ”Legitimiteetti uhattuna – järjestelmän uskottavuuden menetys”, ”Globalisaatio ja Afrikka: lupausten lunastamisessa epäonnistuttu?”, ”Onko kauppa pahaksi terveydellesi?” ja ”Ylitsevuotava optimismi: krapulapäivä” (käsitellen nettiosakkeiden arvon romahdusta). Daimler-Chryslerin pääjohtajan, Jurgen Schremppin, pidettyä Time-lehden (12.2.01) mukaan ”intohimoisen puheen, jolla sitoi yhtiönsä sosiaaliseen vastuuseen”, eräs Davosin veteraani totesi ”protestoijia ei tarvita ulkopuolelle; ne löytyvät täältä näin”. Mutta, kuten Time lehti totesi samassa artikkelissa ”Olkoon Schremppin sanat kuinka sydäntälämmittäviä tahansa, hänen yhtiönsä ilmoitti 26 000 yhdysvaltalaisen työntekijän irtisanomisesta täsmälleen samana päivänä”
Jälkipelit
Poliisivaltiomeininkiin turhautuneet mielenosoittajat purkivat myöhemmin raivoaan muualla Sveitsissä. Zürichissä noin 1 000 mielenosoittajaa otti lauantai-iltana yhteen kumiluoteja, vettä ja kyynelkaasua ampuvien poliisien kanssa ja hajotti mm. lähimmän McDonald’sin. Yli 100 mielenosoittajaa pidätettiin Genevessä noin 200 mielenosoittajaa pyrki World Trade Organisation (WTO) päämajaan ja tuhri rakennuksen seinän iskulauseilla. Bernessä noin 100 mielenosoittajaa otti yhteen poliisin kanssa.
Valtamedia arvosteli Sveitsin viranomaisten toimia yllättävän jyrkkäsanaisesti ja piti niitä vähintäänkin osasyynä mellakointiin Zurichissä. ”Maailmalle ei leviä kuvia Davosista liekeissä, niin kuin Prahasta tai Nizzasta. Tässä suhteessa poliisin toimet olivat menestys. Mutta hinta oli kova – liian kova, kommentoi Zurichiläinen sanomalehti SonntagsZeitung ”Turva-alueen laajentaminen koko Sveitsin käsittäväksi ja tiukka mielenosoitusten kieltäminen ovat massiivinen sananvapauden ja liikkumisvapauden loukkaus”. Massalevikkinen Sonntagsblick käytti kansanomaisempia ilmauksia: ”Karkasi käsistä: Poliisi käyttäytyy kuin diktatuurissa. Anarkistit sekoavat” kuului lehden otsikko.
Myös Davosin kokouksen osanottajille koitui tapahtumista lopulta suoraa haittaa. SonntagsZeitungiin yhteyttä ottaneet hacktivistit kertoivat (todisteiden kera) hakkeroineensa 1 400 kokouksen osanottajan yksityistietoja, kuten luottakorttien numerot, kännykkänumerot ja kotiosoitteeet.