Vanhan anarkowikin artikkelit

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-22 07:35:16

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

>Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
>Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
>Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
"wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)" 
>Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti "puhtailla") 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-21 08:46:41

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-20 11:30:36

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-18 20:09:42

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-17 15:35:34

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-17 13:47:44

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-16 18:06:50

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-15 10:55:00

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-13 20:46:21

""""&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-13 17:54:15

""""&amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-08-07 20:01:29

""""&amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-07-27 12:55:14

""""&amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;lt;style type=&amp;amp;amp;quot;text/css&amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;amp;lt;/style&amp;amp;amp;gt;&amp;amp;amp;quot;&amp;amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;amp;quot;wild&amp;amp;amp;quot; areas.&amp;amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;amp;quot; 
&amp;amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-07-20 21:26:25

""""&amp;amp;quot;&amp;amp;quot;&amp;amp;lt;style type=&amp;amp;quot;text/css&amp;amp;quot;&amp;amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;amp;lt;/style&amp;amp;gt;&amp;amp;quot;&amp;amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;amp;quot;wild&amp;amp;quot; areas.&amp;amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;amp;quot; 
&amp;amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;amp;quot;puhtailla&amp;amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-07-20 20:57:51

""""&amp;quot;&amp;quot;&amp;lt;style type=&amp;quot;text/css&amp;quot;&amp;gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&amp;lt;/style&amp;gt;&amp;quot;&amp;quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&amp;gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&amp;gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&amp;gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&amp;quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &amp;quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&amp;quot;wild&amp;quot; areas.&amp;quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&amp;quot; 
&amp;gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &amp;quot;puhtailla&amp;quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-07-20 19:32:30

""""&quot;&quot;&lt;style type=&quot;text/css&quot;&gt;

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
&lt;/style&gt;&quot;&quot;

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

&gt;Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
&gt;Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
&gt;Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

&quot;The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, &quot;we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
&quot;wild&quot; areas.&quot; (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)&quot; 
&gt;Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti &quot;puhtailla&quot;) 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-06-30 00:27:47

""<style type="text/css">

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
</style>""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

>Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
>Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
>Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
"wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)" 
>Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti "puhtailla") 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-06-30 00:27:44

""<style type="text/css">

BODY {
	        PADDING-RIGHT: 50px;
	        PADDING-LEFT: 50px;
	        PADDING-BOTTOM: 50px;
	        PADDING-TOP: 50px;
	        MARGIN: 20px;
	        FONT-FAMILY: verdana
}

.oikea {
	       float: right;
}

.vasen {
	        float: left;
}

.clear {
	        clear: right;
}
</style>""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

>Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
>Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
>Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
"wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)" 
>Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti "puhtailla") 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

"""" [http://google.com SE Google] [[http://yahoo.com SE Yahoo]]

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-05-11 15:52:50

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

>Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
>Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
>Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
"wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)" 
>Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti "puhtailla") 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2006-02-12 20:53:50

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

>Historiallisesti Pariisin kommuuniin osaa ottaneet kutsuivat itseään kommunalisteiksi, joskus erottaen käsitteen selkeästi 
anarkistina olosta.  Tämän lisäksi on valitettavasti olemassa intialaisia kommunalisteja jotka ovat oikeistolaisia xenofobeja 
(Bhopal puolue).  Lienee tarpeetonta sanoa että saman sanan käyttö tapahtuu täysin erilaisissa olosuhteissa ilman yhteyttä 
toisiinsa. 
Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai 
onko kommunalisteja ollut ennenkin? 
>Libertarian municipalism tai vapaudenhenkinen kunnallispolitiikka on Bookchinin 70-luvusta eteenpäin kehittämä teoria jolla on 
ollut vaikutusta eri liikkeisiin ja mm. saksan vihreisiin. 
Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko 
siinä muutakin? 
>Olet ymmärtänyt oikein, kommunalistinen järjestö Demokratisk alternativ kannattaa kuitenkin myös yhteiskuntaekologian filosofiaa 
(tästä aiheesta on käyty väittelyitä järjestön sisällä), johon kuuluu mm. postmodernismin kritiikki ja joidenkin valistuksen 
perinteiden puolustus.  Sanaa käytetään vaihtelevissa merkityksissä joko viitaten pelkästään tuohon strategiaan tai sitten koko 
yhteiskuntaekologiana tunnettuun yhteiskuntafilosofiaan. 
KissaPiru

KlikKlak vastasi.

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa 
olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). -- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist 
tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes 
technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore 
"wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and 
have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and 
enjoy the fist-fight they so obviously need.)" 
>Yhteiskuntaekologia todellakin kannattaa teknologiaa vapauttavassa mielessä, eli vapautumisena (liiallisesta) työnteosta ja 
puutteesta sekä tästä seuraavasta vapaa-ajasta josta osa voitaisiin käyttää poliittiseen toimintaan.  Teknologian vastaiset (esim. 
primitivistiset) kannat ovat usein aliteoretisoituja (tai eivät kestä päivänvaloa) nimenomaan suhteessa maapallon väestömäärään ja 
työntekoon, joko ne kannattavat väestön kuolemaa tai sitten selkää särkevää työntekoa vanhoilla (oletettavasti "puhtailla") 
teknologioilla. 
ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his 
theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of 
natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't 
(and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between 
ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most 
unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros 
and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the 
intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

Tämä on Chaia Hellerin kirjan kritiikkiä, parhaan vastauksen tähän saa lukemalla [[ArkipäivänEkologia ArkipäivänEkologiaa]].  
Luontofilosofiat (kuten Bookchinin) ovat todellakin pois muodista ja ne useimmiten yhdistetään joko natsismin tai marxilaisuuden 
huonoihin kokemuksiin.  Bookchin kuitenkin väittää että tämä on karkea virhe joka johtaa ensisijaisesti epämääräisyyteen ja 
päämäärättömyydeen (ajan kanssa, esim. Tottelemattomien toiminnallinen kaari osoittaa tämän postmodernismin seurauksen).

KlikKlak

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2005-11-05 02:46:07

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai onko kommunalisteja ollut ennenkin?

Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko siinä muutakin?

KissaPiru

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2005-11-05 02:46:03

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai onko kommunalisteja ollut ennenkin?

Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko siinä muutakin?

KissaPiru

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2005-10-04 00:08:37

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai onko kommunalisteja ollut ennenkin?

Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko siinä muutakin?

KissaPiru

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2005-10-03 22:10:42

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai onko kommunalisteja ollut ennenkin?

Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko siinä muutakin?

KissaPiru

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2005-10-03 22:10:39

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai onko kommunalisteja ollut ennenkin?

Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko siinä muutakin?

KissaPiru

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2005-09-24 15:36:33

""""

Terrrve!

Tutustumiseni kommunalismiin on melko pinnallista. Lueskelin tuota [[Kommunalismi]]-sivua ja mieleeni sikisi pari kysymystä.

Ensinnäkin: ovatko nämä voitaisiinko sanoa anarkokommunalistit ainoita kommunalisteja, vai onko olemassa muitakin kommunalisteja?

Toiseksi: Onko kommunalismi syntynyt vuonna 1998 tai aikaisemmin nimenomaan [[MurrayBookchin Murray Bookchinin]] vaikutuksesta vai onko kommunalisteja ollut ennenkin?

Kolmanneksi: Olenko ymmärtänyt oikein: onko kommunalismi strategia samassa mielessä kuin esimerkiksi syndikalismi, etc.? Vai onko siinä muutakin?

KissaPiru

----

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2005-03-02 22:22:30

""""
Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.

----
==Linkkejä sivuilta==

{{BackLinks}}
---

KeskusteluYhteiskuntaEkologia

2004-07-10 17:47:44

Yhteiskuntaekologeja taasen on kritisoitu heidän teknologia- ja edistysuskostaan, yliteoreettisuudesta ja siitä että liike taitaa olla käytännössä aika hierarkinen (Bookchin= suuri johtaja, kriitikot varokaa). 
-- TeeMushki? (2004-05-18 19:14:21) 
Googlella pikaisesti vilkaistuna loyty ainakin seuraavia kritiikkeja:

http://www.spunk.org/library/writers/black/sp001843/wither.html

Bob Blackin Bookchin-kritiikki.

Tassa teemun [[Kommunalismi]] sivulle heittamat kommentit; vastauksia tulee kun kerkeaa.

http://www.eco-action.org/dod/no9/bookchin_review.htm

jossa mm.

"The issue of technics is a big sticking point with Bookchin's ideas and this seems to place him most firmly in the Leftist tradition rather than with any contemporary anarchist mores. Bookchin believes that technology is great - indeed, he believes technics is the answer to our problems. According to Bookchin, "we could even use genetic engineering... in such a way as to restore "wild" areas." (p.286). That is - and this is the subtext - after the geneticists have fiddled with his age-inducing telomeres and have somehow managed to house his brain in a younger, healthier body. (Then perhaps he and his critics could find a dark alley and enjoy the fist-fight they so obviously need.)"

ja

http://www.alternativesjournal.ca/issues/273/review_macgregor.htm

mm.
In light of the many recent critiques of Bookchin's work, for example, it seems unfortunate that Heller has chosen to invoke his theories so uncritically. For example, nowhere does she address the concerns of Bookchin's critics about his teleological view of natural history (i.e., that it progresses purposefully toward a goal) nor does she leave open the possibility that we just don't (and perhaps can't) know the root causes of evolution. I was surprised also that she neglects to mention the tensions between ecofeminism and social ecology, the compatibility of which has been fiercely questioned by sister Bookchinite, Janet Biehl. Most unfortunate is the failure to mention the work of Herbert Marcuse and other critical theorists who have written extensively on Eros and the desire for nature in ways more incisive than Bookchin's. Perhaps such gaps in Heller's analysis may be explained by the intellectual limits of social ecology as a school of thought, and by the dominance of Murray Bookchin as its omnipotent headmaster.